Yksin kotona

Vietän pitkästä aikaa viikonloppua ihan vaan kotosalla ja jopa ihan yksikseni. Söin ensimmäistä kertaa terassilla ja olin tyytyväinen, ettei tekemääni feta-punasipulipiirakkaa ollut syömässä kukaan muu. Se ei nimittäin ollut kovinkaan hääppöistä.



Terassi saatiin kalustettua pääsiäisenä, kun perheeni oli täällä vierailuilla ja pääsimme autolla vierailemaan Ikeassa. Kävimme myös Keukenhofissa, valtavassa kevätpuistossa, joten kukkia on ainakin nyt nähty riittävästi tälle vuodelle.



Pääsiäisen jälkeen oli vuorossa konferenssi Milanossa, missä pääsin esittelemään tutkimustani posterin muodossa. Oli yllättävän hauskaa keskustella tutkijakollegoiden kanssa projektistani ja huomata, että bakteerini kiinnostaa muutamia muitakin ihmisiä. Tosin olen viime aikoina huomannut, että kuvittelen eläväni maailmassa, jossa kaikkia kiinnostaa suoliston mikrobisto aivan valtavasti. Välillä tekee siis hyvää palauttaa itsensä maanpinnalle ja viettää aikaa ihmisten kanssa, joilla ei ole mitään käsitystä mikrobiologiasta.




Milanossa jäi onneksi vähän aikaa myös nähtävyyksille ja varsinkin shoppailulle.



Lennettyäni Milanosta Amsterdamiin suuntasin suoraan lentokentältä Kuningattaren päivän juhlintaan. Tätä merkkipäivää juhlitaan hyvin samaan tapaan kuin Suomessa vappua, ajankohtakin on sama. Erona ovat lähinnä valkolakin korvaaminen oransseilla vaatteilla ja joka kadunkulmassa sijaitsevat musiikkilavat. Omaa juhlintaani rajoittivat hieman matkalaukku ja posteriputkilo, toivottavasti ensi vuonna on eri tilanne.



Viime viikolla olin työmatkalla Suomessa, mikä oli tietysti oikein mieluisaa, sainhan samaan reissuun yhdistettyä kaverin polttarit ja jääkiekon mestaruusjuhlat. Hollantilainen, Helsingissä asuva proffani ajelutti minua ja ohjaajaani ympäri Helsinkiä ja Espoota, mikä oli hieman hassua. Toisaalta oli mielenkiintoista nähdä itselle tutut paikat ulkomaalaisten silmin. Reissuja Suomeen on luvassa myöhemmin lisääkin, teemme aika tiiviisti yhteistyötä Viiikissä sijaitsevan tutkimusryhmän kanssa.

Blogin postaustahti pysynee harvana vapaa-ajan vähäisyyden ja laiskuuteni takia. Eräs toinen blogi myönsi minulle hiljattain ensimmäisen blogi-pokaalini ja sen myötä pienen haasteen, jota siitä ainakin pitäisi suht pikaisesti yrittää kirjoitella.