Viikonlopun tuloa arvostaa huomattavasti enemmän kun on työskennellyt koko viikon. Ennen tänne tuloa tein töitä Suomessa vain muutaman päivän viikossa, joten vapaa-aikaa riitti. Silloin sitä ei kuitenkaan arvostanut samalla tavalla kuin nyt. Ensimmäinen viikko täällä on hujahtanut todella nopeasti. Olen viihtynyt töissä erittäin hyvin ja työpäivätkin ovat usein venyneet pitkiksi ihan vain siksi, että mielekästä tekemistä on riittänyt.
Työskentelen mikrobiologian osastolla ja väitöskirjan aiheenani on hiljattain löydetty suoliston mikrobi nimeltä Akkermansia muciniphila. Oletuksena on, että tämä bakteeri on jossain määrin merkittävä ihmisen terveydelle. Pääsin heti ensimmäisellä viikolla labraan hommiin, mikä on ilmeisesti aika harvinaista. Kuvittelin itsekkin, että istuisin ensimmäiset viikot työhuoneessa artikkeleita lukemassa. Mutta hyvä näin, en nimittäin ole yli vuoteen koskenutkaan pipettiin, joten pieni kertaus oli heti alkuun paikallaan.
Pääsin täksi viikoksi asumaan yliopiston asuntolaan, jossa jaan huoneen erittäin mukavan kanadalaistytön kanssa. Sunnuntaina olisi jo muutto edessä uuteen, typötyhjään asuntoon. Olen tehnyt listaa hankittavista huonekaluista, nyt pitäisi vielä asettaa ne tärkeysjärjestykseen. Ihan kaikkia kun ei varmaan tule kerralla hankittua.
En ole vielä kovin hyvin ehtinyt tutustua asuinympäristööni, mutta muutamia huomioita olen jo tehnyt. Tällä seudulla olevat kaupungit ja kylät ulottuvat aika pienelle alueelle, mutta niissä tuntuu silti asuvan paljon ihmisiä. Bennekom, kylä jonne muutan, näyttää todella pikkuruiselta, mutta siellä asuu peräti 15 000 ihmistä. Pyöräillessäni tänään ensimmäisetä kertaa yliopistolta Wageningenista Bennekomiin huomasin, että paikkakuntien välillä on selkä raja-alue, joka näyttää lähes maaseudulta vaikka välimatkaa on vain kolme kilometriä. Tien molemmin puolin on peltoja ja aitauksia, joissa lampaat ja kanat elelevät. Mukava pyöräilymatka töihin siis.
Kaiken kaikkiaan olen toistaiseksi erittäin tyytyväinen opiskelupaikan valintaani. Töitä varmasti riittää, eikä tästä helpolla selvitä, mutta senhän tiesin jo etukäteen. Positiivisia yllätksiä on tullut vastaan useita, mm. ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus, suomalaisten lukumäärä tässä pienessä yliopistokaupungissa ja ruokakaupan hyvä valikoima. Hoidettavien asioiden listakin pienenee jatkuvasti, olen siis voiton puolella Hollantiin asettumisen kanssa!
Hei, ja onnea valitsemallesi uralle. Minä väittelen tänä keväänä, enkä voi uskoa että neljä vuotta on mennyt niin nopeasti. Oma alani on proteiinien rakennebiologia ja alun perin olen solubiologi, ja olisi mielenkiintoista seurata sinun matkaasi mikrobiologian maailmassa :)
VastaaPoista